Maimu Brushwood neé Huolirinta is the writer alter ego of Timo Tähkänen. The drag artist Maimu Brushwood first appeared on Instagram and then started publishing poem videos on her Youtube channel. Now she does live performances or video performances for example at galleries. She writes poems and stories for children

Maimu’s poems often reflect love, identity, growing pains – both in growing up in the shadows of norms as well as the painfulness of growing in weight. Maimu’s life experience can be detected in her poems. Despite her tragic experiences Maimu still wants to believe in a better tomorrow, and in peace and love.

Huom! Maimun voi pyytää esiintymään! Maimu tarjoaa runonlausuntaesityksiä ja satuhetkiä.


Runoja:

Blondi tuli taloon

Pim pom pim pomp, pim pom pim pomp.
Anna blondin tulla taloon, päästä kristallikruunusi valoon.
Älä säikähdä juurikasvua, mustaa kynnettyä peltoa, ravinnepitoista multaa.
Sillä siitä kasvaa kultainen heinä, kirkkaat latvat,
kirkkaat ajatukset, tammikuun tähdet,
puutarhan salainen lähde.

Huis hais hän pesee ikkunasi pölystä
ja humps perhoset ympäröivät sinua, lentävät kanssasi.
Hän hieroo jalkojasi ja pesee huis hais multaiset varpaasi
ja humps ei haittaa astua kiveykseltä rapaan,
raparperien suojaan, lehtien hautaan.

Anna blondin tulla taloon, ota avosylin vastaan
sydämmesi turvalukko lik lok avaa ja peremmälle toivota.
Hän kantaa sulle laukussaan lämpöä ja kauneutta
ihaa villihevosen rohkeutta.

Jos olisin mies

Jos olisin tuo maalauksen mies,
ikuisesti nuori mies,
olisinko aina hies
vai rauduksen lailla kukkisin
keväällä aikaisin.
Koivikossa nukahtaisin,
kyyneleillä luonnon värjäisin.


Vihdoinkin kesä

Kesäilta vie juhlimaan,
kaikki kukkimaan,
omana itsenään.

Lempihame ylle vaan
ja nyt yhdessä tanssimaan.

Kerran täällä juhlitaan,
eletään omaa unelmaa.

Hei hei hei vaan!
Tänään on aika
muunlaisenakin saada
lentää ja elää
perhosten
ja lintujen lailla.


Some poems in English:

If I were a boy

If I were a boy
I´d want to learn how to cook
and read at least one book.

If I were a boy
I´d want to learn how to knit
and shave my armpit

If I were a boy
I could cry when I want
and make hairdo to my aunt

If I were a boy
I would sit when I pee
and not climbing into tree

If I were a boy
I´d like to hear I´m beautiful
not always just a suitable


Under bubbles

I take the afternoon bath
with flowers and bubbles

I hide my body
under foam and water

In the secret and the safe place
I dreaming of peace and chocolate

There is
no wars
no weight watchers


Secret field

In the secret and the colorful field
the bees falling love
with other bees

the birds
flying together

and beautiful flowers
growing side by side

Because there are lots of honey
all kind of creatures can enjoy its taste

Sun shines for everyone
and if it´s raining
mushrooms offers shelter
and nobody
are not left alone


Ulla ja Olavi
Toppamekkohaalarit


Olavi istuu syvällä sohvatyynyjen seassa ja tuijottaa tiukasti käsissään olevaan tablettiin, kun Ulla löytää Olavin.
─ Aurinko paistaa ja ulkona tarkenee sopivissa vaatteissa, Ulla sanoo vihjailevasti Olaville.
─ Voitais lähteä vaikka retkelle Koffin puiston rinteelle, Ulla yrittää houkutella Olavia.


─ Minä menen ulos vain kesällä lämpimällä, Olavi näpäyttää hypätessään sohvalta ja pyörähtäessään uudessa violetissa mekossaan Ullan edessä.
─ Minä en tykkää paksuista talvivaatteista! Olavi jatkaa ylpeänä.
Ulla harmistuu ja korottaa ääntään. ─ Sinä et voi olla tuollanen prinsessa, sinähän olet poika! Ja tuo sun mekkohan on Rauhiksen nenäliina!


Aivan, kuulit ihan oikein. Olavi on niin pieni, että hän on voinut tehdä itselleen mekon nenäliinasta. Olavi on puinen kauniisti maalattu marionettinukke. Olavin paras ystävä Ulla on Olavia hiukan pienempi tilkuista ommeltu mollamaija. He asuvat Rauhiksen eli Neiti Rauhalan kivijalkakaupan takahuoneessa.


Palataan takaisin tarinaan, sillä Ulla on tällä välin uskaltautunut mennä kysymään neuvoa ainakin metrin pituiselta sateenkaaren väriseltä pehmokäärmeeltä.
─ Miten saisin houkuteltua Olavin ulos leikkimään kanssani? Ulla kysyy varovasti Marinalta, joka tietää aina kaikesta kaiken.
─ Mikset ompelisi Olaville niin kaunista ulkovaatetta, että hän haluaa pukeutua siihen ja lähteä kanssasi ulos leikkimään, neuvoo Marina matalalla äänellä.


Ei aikaakaan, kun Ulla ilmestyy lumoutuneena tablettia edelleen näpyttelevän ja tuijottavan Olavin luo.
─ Tadaa! Ulla kiljaisee ja ojentaa Olaville lahjapaketin. Olavin kiinnostus herää heti ja avaa innokkaasti paketin.
─ Nämä ovat maailman hienoimmat toppamekkohaalarit. Mutta miksi annoit minulle lahjan Ulla?
─ Ei siihen tarvita aina syytä. Olet minun paras ystäväni, Ulla sanoo ja halaa Olavia.

Ulla ja Olavi viettää riehakkaan päivän pulkkamäessä ja eväsretkellä Koffin puistossa. He lainasivat Rauhikselta hopeatarjotinta pulkaksi. Eväänä heillä on sinisiä ja vaaleanpunaisia nonparellimakeisia.
─ Nämä Nunnan Nannat ovat kyllä tosi hyviä! Ulla sanoo tyytyväiselle Olaville ja puolittaa viimeisen makeisen.


llansuussa he palaavat posket punaisina kotiin ja kikattavat matkalla takahuoneeseen kaupassa oleville ihmeellisille tavaroille ja pulloille, jotka vääristävät heidän peilikuvansa hassun muotoisiksi. He eivät kumpikaan oikein ymmärrä, mitä Neiti Rauhala kaupassaan myy, mutta siellä on tulvillaan kaikenlaista eriskummallista.


─ Anteeksi, etten aluksi halunnut leikkiä kanssasi. Pihalla oli tosi mukavaa! Olavi vakavoituu takahuoneen kynnyksellä ja ottaa Ullaa kädestä kiinni.
─ Tietenkin saat anteeksi, mutta katso Olavi, hyllyn päältä hehkuu valoa! Ulla vastaa Olaville. Ulla ja Olavi kipuavat lähemmäksi ja näkevät Marinan, joka on löytänyt Olavin tabletin. Marina tuijottaa kuvaruutua kuin olisi hypnoosissa ja Ullaa ja Olavia alkaa taas naurattaa.

VAALEANPUNAINEN PUHE
- puheeseen on koottu Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen asukkaiden ja asiakkaiden unelmia, toiveita ja maailmanparannus-ajatuksia syksyllä 2015  Helsingissä.
Back to Top